Avaruuden uutiset

Yhteistyössä mukana

Tiedekeskus Heureka

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry

Tähdet ja avaruus -lehti

ESA Education

Avaruuden uutiset toukokuu 2026

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Tällä eksoplaneetalla ei ole happea, jota vaadittaisiin hiilidioksidin muodostumiseksi. Planeetalla ei myöskään ole juurikaan muita sellaisia aineita, joiden kanssa hiili voisi muodostaa muita yhdisteitä. Planeetan lämpötila on niin korkea, että hiili muodostaisi yhdisteitä muiden alkuaineiden kanssa, jos niitä vain olisi saatavilla. Koska muita aineita ei juurikaan ole, hiiliatomit muodostavat sidoksia keskenään.

  • Kysymys on monimutkainen, mutta valmisteluihin kuuluu tällä hetkellä muun muassa erilaisten laitteistojen kuten rakettien ja suojamekanismien toimivuuden kokeileminen ja niiden parantelu ennen lentojen toteuttamista. Useilla valtioilla on myös suunnitelmia perustaa kuuasemia Kuun pinnalle tai kiertämään Kuuta. Gateway-avaruusasema on yksi näistä, joita ollaan jo rakentamassa. Matka Kuuhun vaatii myös aikaa vieviä kokeiluja ja suunnittelua unohtamatta myös rakettien rakentamista. Artemis-ohjelman puitteissa astronautteja ollaan lähettämässä käymään Kuun pinnalla aikaisintaan vuonna 2028. 

  • Marsissa on ollut useita jääkausia kuten Maassa. Viimeisin Marsin jääkausi on päättynyt arviolta 400 000 vuotta sitten. Vertailun vuoksi Maan viimeisin jääkausi päättyi Suomen alueella vain noin 10 000 vuotta sitten. 

Tehtävä: Tutustu uuteen avaruusasemaan

  1. Mene osoitteeseen: https://science.nasa.gov/3d-resources/gateway-lunar-space-station/

  2. Suurenna Gateway-avaruusaseman 3D-malli sen yläoikean kulman nuolista. 

  3. Tutki asemaa eri puolilta klikkaamalla ja raahaamalla kuvaa. Voit myös lähentää ja loitontaa näkymää hiirellä. Selvitä mallia tutkimalla vastaukset kysymyksiin: 

    • Miten Gateway saa energiaa?

    • Kuinka monta telakointipaikkaa Gateway:lla on, joihin vierailevat avaruusalukset voivat kiinnittyä? 

    • Voivatko astronautit nähdä Kuun oleillessaan Gateway:n sisällä? 

    • Missä sijaitsee suuri robottikäsivarsi? Mitä sillä voisi tehdä? 

Avaruuden uutiset maaliskuu 2026

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Yleensä jään sulaessa sulamisvesi laimentaa merivettä. Kun meriveden suolapitoisuus pienenee, sen jäätymispiste kohoaa pakkasen puolelta kohti nollaa Celsius-astetta. Jääpeitteen uudelleenkasvaminen sulaneille alueille onkin helpompaa, koska laimentunut merivesi jäätyy helpommin. Nyt näin ei kuitenkaan pääse käymään, mikäli Eteläisen jäämeren pintaveden suolapitoisuus pysyy korkeana. 

    Valkoiset jääalueet heijastavat hyvin Auringon lämpösäteilyä avaruuteen. Sen sijaan tumma merivesi imee lämpösäteilyä, mikä lämmittää ilmastoa. Kun merijään pinta-ala hupenee, myös ilmaston lämpeneminen kiihtyy.

    Veden suolaisuus vaikuttaa myös veden tiheyteen. Mitä enemmän veteen on liuenneena suolaa, sitä raskaampaa se on. Eteläisellä jäämerellä kylmempi ja vähäsuolaisempi vesi on aiemmin kellunut lämpimämmän ja suolaisemman veden päällä, mikä on estänyt lämpimämpää vettä sulattamasta jäätä. Kun myös pintavesi on hyvin suolaista, alempana sijaitseva lämpimämpi vesi pääsee sekoittumaan pintakerroksiin ja sulattaa jäätä. Suolapitoisuuden muutoksilla voi olla myös suuria vaikutuksia suuriin merivirtoihin, jotka tasaavat Maan eri alueiden lämpötilaeroja. Merivirrat voivat esimerkiksi heikentyä, jolloin lämpötilaerot eivät tasoitu enää samalla tavalla.

  • Heinäkuussa havaittu komeetta 3I/ATLAS kulkee aurinkokunnassamme 210 000 km/h nopeudella, ja sen arvellaan kulkeneen avaruudessa miljardeja vuosia. Tuona aikana komeetan nopeus on kasvanut sen ohittaessa muun muassa lukuisia tähtiä, jotka ovat painovoimallaan kiihdyttäneet sen kulkua. Komeetan kulkureitti aurinkokunnan halki on voitu laskea siitä saatujen havaintotietojen avulla ja tultu tulokseen, ettei se esimerkiksi osu Maahan.  

    Komeetat ovat siitä mielenkiintoisia, että monet niistä kulkevat valtavan pitkiä matkoja ja ne kuljettavat mukanaan materiaalia hyvin kaukaisista avaruuden kohteista. Komeetat ovat kuin avaruudessa kiitäviä tutkijan aarrearkkuja, joita tutkimalla saadaan valtavasti tietoa nykyteknologialla saavuttamattoman kaukana sijaitsevista maailmankaikkeuden paikoista.

  • Satelliitin herkät anturit halutaan suojata avaruuden lämpötilanvaihteluilta, minkä vuoksi satelliitit vuorataan usein kullanhohtoisen näköisellä materiaalilla. Kultaa siinä ei tosin ole, vaan materiaali koostuu muovi- ja alumiinikerroksista. Monikerroksinen materiaali tunnetaan nimellä multi-layer insulation eli MLI. 

Tehtävä: Suolaa meri

Veden suolapitoisuus vaikuttaa veden kerrostumiseen samoin kuin veden lämpötila. Kuolleen meren vesi on erittäin suolaista, minkä vuoksi siellä kelluminen on hyvin helppoa. Kokeillaan, kuinka veden suolapitoisuuden kasvattaminen vaikuttaa sen tiheyteen. 

Tarvikkeet: Suuri muki tai juomalasi, vettä, lusikka, ruokasuolaa, erilaisia pieniä esineitä, kananmuna 

  1. Täytä mukin tai juomalasin tilavuudesta noin 3/4 vedellä. 

  2. Kokeile, mitkä valitsemasi pienet esineet kelluvat vedessä ja mitkä uppoavat. 

  3. Kananmuna vastaa tässä kokeessa ihmistä. Piirrä sille halutessasi hymynaama ja kokeile, uppoaako vai kelluuko se. 

  4. Ota esineet pois vedestä. Lisää veteen suolaa välillä lusikalla sekoittaen niin kauan, että veteen ei enää liukene enempää suolaa. 

  5. Kokeile uudestaan, mitkä esineet kelluvat vedessä ja mitkä uppoavat. Onko kokeiden tulosten välillä eroa ja mistä ne johtuvat? 

Avaruuden uutiset tammikuu 2026

 

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Esimerkiksi Jupiterin jäisissä kuissa saattaa pinnan alla olla nestemäisestä vedestä koostuvia meriä. Vaikka äkkiseltään ei kuulosta kovin todennäköiseltä löytää elämää todella kylmästä ja pimeästä paikasta, kannattaa pohtia hetki Maan elämää. Maassakin elää erilaisia eliöitä valtavassa paineessa, pimeässä, hyvin kylmässä ja kuumassa, joten elämää voisi löytyä myös vastaavan kaltaisista paikoista muillakin avaruuden kappaleilla. Hyvin vaativissa olosuhteissa selviytyviä ja/tai menestyviä eliöitä kuten karhukaisia kutsutaan ekstremofiileiksi.

  • Ytimekkäästi sanottuna: ei ole. Vuosi kuvaa useimmiten määriteltynä aikaa, jolloin Maa ehtii kiertää Auringon ympäri ja se vie nykyään hieman yli 365 vuorokautta eli Maan pyörähdystä akselinsa ympäri. Maa on kuitenkin aiemmin pyörinyt akselinsa ympäri paljon nopeammin. Esimerkiksi 1,4 miljardia vuotta sitten Maa ehti pyörähtää akselinsa ympäri vuoden aikana jopa 490 kertaa. Maapallon kiertorata ei siis ole muuttunut, vaan vuorokauden kesto on pidentynyt.

  • Valtaosa Maan pinnalle saakka päätyvistä meteoriiteista on hyvin pieniä.  Ne ovat yleisimmin halkaisijaan vain 0,3 mm. Lue lisää mikrometeoriiteista Tähdet ja avaruus -lehdestä: https://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/pikakurssi-mikrometeoriittien-metsastykseen-kuvasarja-kertoo-vaihe-vaiheelta-mikrokoon-avaruuskivien-etsinnasta.html

 

Tehtävä: JUICE-luotaimen matka

1.       JUICE-luotaimella on vielä pitkä matka kuljettavanaan. Käy tutustumassa, millainen sen matka on!

  • Mene osoitteeseen: https://science.nasa.gov/mission/juice/

  • Sivulla avautuu JUICE:n 3D-malli. Voit tutkia sitä eri puolilta hiirellä raahaamalla.

  • Millainen JUICE:n reitti on Jupiteriin matkatessa?

    • Nopeuta ajankulua painamalla TIME CONTROLS ja nopeuta animaation etenemistä kuvan keskelle ilmestyvällä nuolinäppäimellä. Hyvä nopeus voisi alkumatkalla olla vaikkapa yksi viikko sekunnissa eli 1 WK/S.

    • Voit hidastaa ajankulua, kun JUICE vaikuttaa pääsevän lähelle Jupiteria.

    • Mitä JUICE tekee päästyään lähelle Jupiterin kuita?

Avaruuden uutiset syyskuu 2025

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Nykytekniikan avulla ihmiset voivat olla jo kohtuullisen pitkiä aikoja avaruusmatkoilla, koska laitteistot suojaavat ihmisiä hyvin esimerkiksi lämpötilojen vaihteluilta ja tyhjiöltä. Kuitenkin esimerkiksi painovoiman puute heikentää lihaksia ja luustoa ajan kanssa. Paluu Maahan tuntuukin astronautista hyvin raskaalta pitkän avaruusmatkan jälkeen, koska kehon täytyy tottua uudestaan Maan painovoimaan. Lisäksi kaikkia avaruuden säteilymuotoja vastaan on hankalaa suojautua avaruudessa, mikä lisää pitkien avaruusmatkojen terveysriskejä. 

  • Maailmankaikkeudessa on arvioitu olevan noin kaksi biljoonaa eli 2 000 000 000 000 galaksia. Euclid-avaruusteleskoopin odotetaan havaitsevan kuuden vuoden mittaisen tarkkailutehtävänsä aikana noin 1,5 miljardia eli 1 500 000 000 galaksia. Tämä osuus vastaa noin 0,075 % kaikista maailmankaikkeuden galakseista eli Euclid voi havaita vain pienen murto-osan kaikista maailmankaikkeuden galakseista. 

    Voit lukea galakseista lisää Ursan verkkosivuilta: https://www.ursa.fi/tahtitieteesta/tietoa-tahtitieteesta/galaksit.html  

  • Täydellinen auringonpimennys tapahtuu, kun Kuu siirtyy täsmälleen Auringon ja Maan väliin. Kuu kiertää Maan ympäri noin yhden kuukauden aikana, mutta joka kierron aikana ei voida havaita osittaista eikä täydellistä auringonpimennystä. Tämä johtuu siitä, että Kuun kiertorata Maan ympäri on jonkin verran kallellaan verrattuna Maan kiertorataan Auringon ympäri, jolloin Kuun varjo ei aina kohdistu Maahan. 

    Täydellisiä auringonpimennyksiä voidaan kyllä havaita muutaman vuoden välein Maasta, mutta ne näkyvät vain kapeilla kaistaleilla eri puolilla maailmaa. Samalla paikkakunnalla täydellinen auringonpimennys on havaittavissa arviolta 400 vuoden välein, kun Kuun sisävarjon eli umbran reitti kulkee paikkakunnan ylitse. 

Tehtävä: Avaruusmatkalla

1. Pohdi yksin tai yhdessä parin kanssa: 

  • Mitkä kolme esinettä ottaisit Maasta mukaasi edellä mainittujen asioiden lisäksi? Miksi ottaisit juuri ne mukaasi? 

  • Puolen litran vesipullon lähettäminen Kansainväliselle avaruusasemalle maksaa halvimmillaankin tällä hetkellä noin 1350 dollaria. Valitse jokin kolmesta esineestäsi, jonka ottaisit mukaasi avaruuteen. Kuinka paljon sen kuljettaminen Kansainväliselle avaruusasemalle maksaisi? 

2. Voit tarkastella Euclidin ottamia kuvia ihan itse!  

  • Mene osoitteeseen https://sky.esa.int/esasky/  

  • Valitse avautuvassa ikkunassa “Explorer”. 

  • Klikkaa yläreunasta Euclidin kuvaa: “Explore outreach images from Euclid”. 

  • Valitse vasemmalle ilmestyvästä valikosta kohta “Euclid Q1 EDFS”. 

  • Tarkastele avautuvaa kuvaa. Voit klikata vasemman ja oikeanpuoleiset ikkunat kiinni tarkastelun helpottamiseksi. 

    • Mitä voit nähdä kuvassa? 

    • Voitko nähdä kuvassa kaiken, mitä siinä suunnassa avaruutta on? 

    • Lähennä kuvaa muutaman kerran ja tarkastele kappeleita, joita näet. Ovatko kappaleet sitä, mitä aluksi ajattelit? Näetkö kuvassa jotain, mitä et aiemmin nähnyt? 

    • Etsi kuvasta galakseja. Millaisia muotoja niillä on?  

Avaruuden uutiset toukokuu 2025

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Tekoäly voi poimia kaikista otetuista kuvista käyttökelpoiset kuvat jo valmiiksi, eikä kaikkia kuvia tarvitse lähettää Maahan saakka. Samalla käyttökelpoiset kuvat voidaan pakata pienempään tiedostomuotoon ja suurempia tiedostoja voidaan lähettää Maahan lyhyemmässä ajassa. 

    Tekoälyä voidaan hyödyntää myös erilaisten kohteiden tunnistamiseen kuvista. Φsat-2-satelliitilla kokeillaan esimerkiksi merialusten havainnointia laittoman kalastamisen valvonnassa.  

  • Auringon korona on Aurinkoa ympäröivä harva kaasukehä. Sen lämpötila on noin miljoona Celsius-astetta eli se on paljon kuumempi kuin Auringon pinta, jonka lämpötila on noin 5 000 Celsius-astetta. Vielä ei tiedetä, miten koronan kaasu kuumenee niin paljon, mutta se liittyy todennäköisesti jotenkin Auringon magneettikenttään. 

    Koronaa on hyvä tutkia auringonpimennyksen aikaan, jolloin Kuu sijoittuu Maan ja Auringon väliin. Auringonpimennyksiä ei kuitenkaan voi nähdä samoilla paikoilla kovin usein. Siksi satelliittien toteuttamat lennot, joilla toinen satelliiteista peittää Auringon taakseen ja korona tulee esiin, helpottavat koronan tutkimista. 

  • Perseverancen tehtävä on tutkia Marsin menneisyyttä ja etsiä merkkejä muinaisista elämänmuodoista. Keräämällä kivinäytteitä eri ikäisien kivikerrostumien alueilta ja tutkimalla niitä voidaan selvittää Marsin olosuhteiden kehitystä eri ajanjaksoina. Näytteistä voidaan myös etsiä elämän jättämiä merkkejä kuten hiiliyhdisteitä.  

    Perseverancen keräämiä näytteitä voidaan analysoida tarkemmin vasta, kun ne saadaan kuljetettua takaisin Maahan tämänhetkisen suunnitelman mukaan 2030-luvun alkupuolella. 

Tehtävä: Kouluta satelliitin tekoäly

Φsat-2-satelliitin tekoäly pystyy tunnistamaan satelliitin ottamista kuvista liian pilviset kuvat ja poistamaan ne Maahan lähetettävistä tiedostoista. Tätä tekoälyä kutsutaan kuvantunnistukseksi. Kokeile kouluttaa itse tekoäly tunnistamaan liian pilviset satelliittikuvat. 

  1. Mene Copernicus Browseriin osoitteessa: https://browser.dataspace.copernicus.eu/?zoom=10&lat=41.9&lng=12.5&themeId=DEFAULT-THEME&visualizationUrl=U2FsdGVkX1%2FAsfx7Imu2oysTBSubVXa2UP23bPqnTZF9y00gw4ggjB87BHjqMNj6eA1tQ5wLd2oRxaMIbdKyd24H%2BR2%2BPhGgF74I5wQSvomVL16ao31rskTCIhS7SOjL&datasetId=S2_L2A_CDAS&demSource3D=%22MAPZEN%22&cloudCoverage=30&dateMode=SINGLE . 

    • Hae kotipaikkakuntasi tai koulusi paikkakunta hakutoimintoa käyttäen. 

    • Muuta vasemmassa reunassa näkyvässä ikkunassa “Aikaväli” vastaamaan viittä tätä hetkeä edeltävää kuukautta. Klikkaa “YYYY-MM-DD”. Säädä "Max cloud coverage" 60 prosenttiin tai suuremmaksi. 

    • Valitse kalenterista jokin hyvin pilvinen päivä ja klikkaa sitä. 

    • Tallenna koneellesi viisi kuvaa hyvin pilvisistä kohdista paikkakunnallasi kohdan “Download an image” kautta. 

    • Tallenna koneellesi samalla tavalla viisi kuvaa, joissa on vain vähän pilviä. Nyt sinulla koulutusaineisto, jolla tekoäly voidaan opettaa tunnistamaan pilvisiä ja pilvettömiä satelliittikuvia.  

    2. Mene osoitteeseen https://teachablemachine.withgoogle.com/ ja kouluta tekoälymalli. 

    • Klikkaa “Get started”, valitse “Image project” ja “Standard image model”. 

    • Nimeä “Class 1” uudelleen nimellä Pilvinen kuva.  

    • Lataa Pilvinen kuva -luokkaan lataamasi viisi pilvistä kuvaa “Upload”-painikkeen kautta. 

    • Nimeä “Class 2” uudelleen nimellä Selkeä kuva. 

    • Lataa Selkeä kuva –luokkaan lataamasi viisi pilvetöntä (tai vähäpilvistä) kuvaa. 

    • Klikkaa “Train model” eli kouluta tekoälymallisi aineiston avulla. 

    • Vaihda oikeaan laitaan ilmestyvään esikatseluikkunaan “Webcam”-vaihtoehdon tilalle “File”. 

    • Lataa Copernicus Browserista testikuva, jonka lähetät tekoälymallillesi analysoitavaksi. Onko lähettämäsi testikuva tekoälyn mielestä pilvinen vai selkeä? 

Avaruuden uutiset joulukuu 2024

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Välimatka Marsin ja Maan välillä on hyvin lyhyt avaruuden mittapuulla. Planeetathan ovat toistensa naapureita. Ihmisen näkökulmasta etäisyys on kuitenkin valtava ja matka-aika Maasta Marsiin on yli puoli vuotta. Astronauttien täytyy varautua moniin haasteisiin, joita matkan aikana voi ilmetä ja osata ratkaista ne mukana olevilla tarvikkeillaan. Matkaan täytyy siis osata varustautua todella hyvin. 

  • Kuun pyörähdys akselinsa ympäri kestää yhtä kauan kuin sen kierros Maapallon ympäri. Tästä syystä voimme nähdä Maasta käsin vain Kuun Maahan päin olevan puolen ja toista puolta emme voi. Kuun Maahan päin näkyvää puolta kutsutaan etupuoleksi tai lähipuoleksi. Piiloon jäävää toista puolta kutsutaan Kuun etäpuoleksi tai pimeäksi puoleksi. Pimeää sielläkään ei tosin aina ole toisin kuin nimi antaa ymmärtää, vaan Auringon valo osuu yhtä lailla tällekin puolelle kuin Maahan näkyvälle puolelle. 

  • Eksoplaneetta on planeetta, joka kiertää jotakin muuta tähteä kuin Aurinkoa. Eksoplaneettoja voidaan jaotella niiden ominaisuuksien perusteella esimerkiksi kuumiksi Jupitereiksi tai supermaapalloiksi. 

    Voit lukea Eksoplaneetoista lisää esimerkiksi Tähtitieteellisen yhdistyksen verkkosivuilta: https://www.ursa.fi/tahtitieteesta/tietoa-tahtitieteesta/eksoplaneetat.html  

Tehtävä: Eksoplaneettaa etsimässä

  1. Eksoplaneettoja voidaan etsiä monin keinoin. Kokeile yhtä tapaa pienoiskoossa: valotason muutosten seuraamista! 

    • Lataa puhelimeesi valomittari (light meter) tai koodaa sellainen esimerkiksi MicroBit:lle. 

    • Muovaa muovailuvahasta erikokoisia eksoplaneettoja ja laita kukin niistä grillitikun päähän. 

    • Sytytä kirkas valo (esimerkiksi pöytävalaisin) ja aseta valomittarisi valoa päin.  

    • Ota yksi eksoplaneettasi tikkunsa kera. Pidä vain tikusta kiinni ja kuljeta planeettaa valon ympäri.  

    • Seuraa valotason kehittymistä valomittarin kautta. Miten valotaso muuttuu, kun planeetta kulkee mittarin ja valon välistä? Miten planeetan koko vaikuttaa valotason muuttumiseen? 

  2. Mene sivulle https://science.nasa.gov/exoplanet-catalog/wasp-39-b/ ja tutki simulaatiota ja taulukkoa eksoplaneetasta WASP-39b.  

    • Kuinka kaukana WASP-39b on Maasta valovuosina (light years)? 

    • Löydätkö simulaation suuntaa muuttamalla suunnan, missä Aurinko sijaitsee?  

    • Vertaa WASP-39b:n massaa (Planet mass) ja sädettä (Planet radius) Jupiteriin. Mitä havaitset? 

    • Arvioi, minkä kokoinen Maa olisi WASP-39b:n rinnalla. Paina simulaation alakulmasta nappia “Compare” ja valitse valikosta “Compare to Earth”. Menikö veikkauksesi lähelle oikeaa vastausta? 

Avaruuden uutiset marraskuu 2024

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Tarkkaa tietoa tästä ei ole. Mitä suurempi avaruusromun kappale on, sitä helpompi se on havaita ja seurata. Vastaavasti mitä pienemmästä romusta on kyse, sen vaikeampi sitä on havaita. ESAn avaruusromuviraston (ESA's Space Debris Office at ESOC) kesäkuussa 2024 päivittämien arvioiden mukaan kuluvana vuonna halkaisijaltaan yli kymmensenttisiä avaruusromun osasia olisi kiertämässä Maata noin 40 500 kappaletta. Halkaisijaltaan 1 cm – 10 cm avaruusromun pirstaleita olisi arvion mukaan noin 1 100 000 kappaletta. Avaruusromun pirstaleita, joiden halkaisija on 1 mm – 1 cm arvioidaan puolestaan olevan kiertämässä Maata jopa 130 miljoonaa kappaletta. 

  • Ranskan Guyana sijaitsee hyvin lähellä päiväntasaajaa. Kun raketti laukaistaan päiväntasaajan läheisyydessä, raketti saa Maan pyörimisliikkeestä lisävauhtia. Näin avaruuteen voidaan lähettää hieman raskaampia satelliitteja hieman pienemmällä polttoainemäärällä. 

    Raketteja voidaan laukaista avaruuteen myös muualla kuin päiväntasaajalla. Esimerkiksi Kiirunan avaruuskeskukseen Ruotsiin on avattu uusi satelliittien laukaisukeskus vuonna 2023. 

  • Kun aurinkotuulen hiukkasia saapuu Maan ilmakehään, ne törmäävät ilmakehän kaasujen molekyyleihin ja atomeihin, joiden elektronit virittyvät törmäyksen energialla. Viritystila ei kuitenkaan säily kauaa, vaan energia vapautuu valoenergian muodossa eli revontulina. Revontulien väri riippuu molekyylistä tai atomista, johon törmäysenergia on sitoutunut. Hapen vapauttama valo on vihreää, mutta yläilmakehässä happi vapauttaa punaista valoa. Typpi vapauttaa sinistä valoa. Toisinaan värit voivat sekoittua keskenään, jolloin näemme violetteja revontulia. 

Tehtävä: Avaruusromu

Vaikka avaruusromun syntymistä pyritään vähentämään, Maata kiertävillä radoilla on jo nyt paljon avaruusromua. Avaruusromu voi törmätä esimerkiksi toimiviin satelliitteihin ja aiheuttaa niihin vaurioita. 

  1. Mihin kaikkeen satelliitteja tarvitaan? Mitä voisi tapahtua, jos satelliitti menisi rikki? Pohdi aihetta hetki.

  2. Mene osoitteeseen http://astria.tacc.utexas.edu/AstriaGraph/  Näet mallinnuksessa toimivia ja toiminnasta poistettuja satelliitteja kiertämässä Maata. 

    • Klikkaa avaruusromu näkyväksi kohdasta “Show debris/rocket bodies”. Zoomaa kuvaa ja tutki, missä avaruusromua kiertää Maata eniten.  

    • Tutkia kolmea eri avaruusromukappaletta klikkaamalla niitä. Kirjaa ylös kappaleiden nopeus (löytyy kohdasta “Orbital speed”). Mikä on valitsemiesi avaruusromukappaleiden perusteella avaruusromun keskiarvoinen nopeus?  

  3. Miten jo syntynyttä avaruusromua voitaisiin poistaa Maata kiertäviltä radoilta? Ideoi laite, joka siivoaa Maata kiertävää avaruusromua eniten saastuneilta kiertoradoilta.  

Avaruuden uutiset toukokuu 2024

 

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Avaruusteleskooppi on avaruuteen viety kaukoputki, jolla tutkitaan kaukaisia kohteita. Esimerkiksi galakseja, tähtiä, erilaisia kaasusumuja tai mustia aukkoja. Avaruusteleskoopeissa voi olla erilaisia kameroita, jotka kuvaavat kohteitaan säteilyn eri aallonpituuksilla. Esimerkiksi infrapuna-, ultravioletti tai röntgensäteilyn aallonpituuksilla. Avaruusteleskooppeja ovat esimerkiksi James Webb, Hubble ja Euclid.

  • Aurinkokunnan muista planeetoista poiketen Uranus pyörii - tai kierii - itsensä ympäri kyljellään suhteessa ratatasoonsa. Muut planeetat pyörivät enemmän pystyssä. Esimerkiksi maapallon pyörimisakselin kallistuskulma on n. 23,5 astetta. Syytä sille miksi Uranus on kääntynyt kyljelleen ei tiedetä varmasti, mutta arvellaan, että jokin suuri kappale on joskus kauan sitten törmäyksessä tönäissyt planeetan kumoon.

  • Valonnopeudella. Sekä radiosignaalit että lasersignaalit kulkevat valonnopeudella, kuten kaikki muukin sähkömagneettinen säteily. Valon nopeus on tyhjiössä noin 300 000 km/s.

Tehtävä: Viestejä avaruudessa

Suunnittele oma luotainmissio. Kerro suunnitelmassasi mihin aurinkokunnan kappaleelle luotaimesi lähtisi. Luotaimen kohde voi olla planeetta, Aurinko, jokin kuu tai vaikkapa asteroidi. Selvitä mikä on luotaimesi kohteen ja maapallon etäisyys (km) lyhimmillään.  

1. Kuvitellaan, että luotaimesi on päässyt perille. Se ottaa automaattisesti videokuvaa maisemista ja lähettää videon Maahan uudella lasertekniikalla. Lasersignaali kulkee valonnopeutta 300 000 km/s. Laske kuinka kauan videolla kestää saapua luotaimelta Maahan. (Vinkki: t = s / v, jossa t= aika, s= matka, v= nopeus) 

2. Ohjaat kuumönkijää Maasta käsin. Näet samalla videokuvaa Kuun maisemista mönkijän kamerasta. Kameran kuvassa on kuitenkin viive. Näet mönkijän liikahtavan kuvassa n. 2,56 sekuntia sen jälkeen, kun olet lähettänyt ohjauskäskyn. Signaalien nopeus on 300 000 km/s. Laske näiden tietojen avulla, kuinka kaukana Kuu on Maasta? (Vinkki: s = v * t, jossa t= aika, s= matka, v= nopeus)  

3. Vuonna 1987 Linnunradan naapurigalaksissa havaittiin supernova: https://esahubble.org/images/heic1704b/. Supernova on vanhan, massiivisen tähden voimakas räjähdys. Hubble-avaruusteleskooppi kuvasi räjähdyksen jälkimaininkeja vuosina 1994-2016. Kuvissa näkyy miten räjähdyksen shokkiaalto sai tähteä ympäröineen kaasurenkaan hohtamaan. Tämän supernovan etäisyys Maahan on n. 150 000 valovuotta. Miten kauan aikaa sitten räjähdys todella tapahtui? (Vinkki: Mikä on valovuosi?) 

Avaruuden uutiset maaliskuu 2024

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Venäläinen kosmonautti Oleg Kononenko. Hän on viettänyt avaruudessa yhteensä yli 900 päivää. Hänen viimeisimmän lentonsa on määrä päättyä syyskuussa 2024. Mikäli lento sujuu odotetusti, tulee tuhannen päivän raja menemään rikki. Pisimmän yksittäisen avaruuslennon ennätyksenhaltija taas on venäläinen Valeri Polyakov. Hänen pisin lentonsa kesti 437 päivää.

  • Marsin ja Jupiterin ratojen välisellä alueella Aurinkoa kiertää suuri määrä eri kokoisia kivestä, hiilestä ja metallista koostuvia kappaleita eli asteroideja. Tätä rengasmaista aluetta kutsutaan asteroidivyöhykkeeksi. Asteroidien koko vaihtelee aivan pikkuruisista murusista monta sataa kilometriä läpimitaltaan oleviin järkäleisiin. Vyöhykkeen suurin kappale on nimeltään Ceres (läpimitta n. 950 kilometriä). Se luokitellaan nykyään myös kääpiöplaneetaksi.

  • Yleisnimenä kuu (pienellä alkukirjaimella) on kappale, joka kiertää jotain muuta kappaletta kuin Aurinkoa. Ne voivat kiertää planeettaa, kääpiöplaneettaa tai pienkappaletta, kuten asteroidia. Monet aurinkokunnan kuista voisivat olla planeettoja, jos ne kiertäisivät vain Aurinkoa.

    Aurinkokunnasta tunnetaan tällä hetkellä jo satoja kuita. Eniten niitä on kaasujättiläisillä Saturnuksella ja Jupiterilla. Aurinkokunnan viisi suurinta kuuta ovat Ganymedes (Jupiter), Titan (Saturnus), Kallisto (Jupiter), Io (Jupiter) ja Kuu (Maa). Maapallon kuun nimi on suomeksi Kuu (isolla alkukirjaimella).

Tehtävä: Kansainvälinen avaruusasema

Kansainvälinen avaruusasema on ihmisen suurin koskaan rakentama Maata kiertävä satelliitti. ISS on noin 94 m pitkä ja 109 m leveä. Asema majoittaa mukavasti noin seitsemän astronauttia kerrallaan.  

  1. Tutki ISS:n lentorataa reaaliaikaisesti.  

    • Mene osoitteeseen https://heavens-above.com/ISS_3D.aspx . Näet kuvassa avaruusaseman tämänhetkisen sijainnin ja voit tutkia aseman 3D-mallia zoomaamalla ja kääntelemällä kuvaa hiirellä. Nimeä paikkoja ja alueita, joita aseman astronautit voivat nähdä juuri nyt Maahan katsoessaan. Onko asema juuri nyt Maan päivä- vai yöpuolella? 

  2. Avaa seuraavaksi sivu https://eol.jsc.nasa.gov/ESRS/HDEV/ . Tällä sivulla näet reaaliaikaista videokuvaa avaruusaseman maahan päin suunnatusta kamerasta. Klikkaa seuraavaksi isoksi videokuvan alla oleva ESA:n ISS Tracker. Tässä näet vielä avaruusaseman sijainnin, lentoradan, korkeuden ja nopeuden sekä muita tietoja.  

    • Mikä on avaruusaseman korkeus (Altitude) ja nopeus (Speed)? Pohtikaa, miksi avaruusaseman täytyy lentää niin kovaa vauhtia.  

Avaruuden uutiset joulukuu 2023

Tehtävä: Mars

  1. Miten Marsin kaasukehä eroaa Maan ilmakehästä?

    • Marsin kaasukehä on hyvin ohut ja kaasunpaine on vain murto-osa Maan ilmakehän paineesta. Marsin kaasukehä koostuu pääosin hiilidioksidista (96%), typestä (1,9%) ja argonista (1,9%). Selvitä kirjoista tai netistä mistä kaasuista Maan ilmakehä koostuu.

  2. Keskustele vieruskaverin kanssa millä eri aisteilla voitte havaita, että ympärillänne on ilmaa.

  3. Nasan Perseverance-mönkijän avulla on saatu ensimmäistä kertaa äänitettyä Marsin äänimaisemaa. Ääni on värähtelyä, joka tarvitsee edetäkseen väliainetta, kuten ilmaa. Koska Maan ja Marsin kaasukehät eroavat koostumukseltaan ja tiheydeltään, myös äänet kuulostavat planeetoilla erilaisilta. Miltä Marsissa kuulostaa? Tutkitaan!

    Mene Nasan Perseverance-mönkijän sivuille: https://mars.nasa.gov/mars2020/participate/sounds/

    • a) Valitse sivun keskeltä kohdasta Sounds of Mars kolmesta vaihtoehdosta ensin Earth. Tässä voit kuunnella ja vertailla miltä Maassa tutut äänet kuulostaisivat Marsissa.

    • b) Valitse seuraavaksi kolmesta vaihtoehdosta Mars. Kuuntele Perseverance-mönkijän aitoja äänitteitä Marsista. Äänityksiä on tehty esim. tuulesta (Wind on Mars) ja helikopteri Ingenuityn lennosta (Helicopter flying on Mars).

    • c) Lopuksi valitse vaihtoehdoista vielä You on Mars. Voit äänittää omaa ääntäsi (enintään 10 sekuntia) ja kuunnella miltä äänesi kuulostaisi Marsin kaasukehässä. Miten äänesi muuttuu?

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Kansainvälisen Artemis-ohjelman tavoitteena on lennättää ihmisiä Kuuhun ja rakentaa pysyvä tukikohta Kuun pinnalle. Gateway-avaruusasema on osa ohjelmaa ja sen tarkoitus on helpottaa lentoja Kuun ja Maan välillä sekä myöhemmin tulevaisuudessa myös Kuun ja Marsin välillä.

  • Tulevaisuuden Mars-tukikohdassa happea kannattaa tuottaa paikan päällä, koska se tulee halvemmaksi kuin tuoda sitä Maasta. Happea tarvitaan paljon sekä ihmisille että rakettipolttoaineen raaka-aineeksi.

  • Soleiini-proteiinia on tuotettu ja syöty vasta maanpinnalla. Lähivuosina Solar Foods -yhtiö toivoo pääsevänsä lähettämään Kansainväliselle avaruusasemalle pienen bioreaktorin, jolla soleiinimikrobien kasvattamista voidaan testata ensimmäistä kertaa avaruudessa.

Avaruuden uutiset marraskuu 2023

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Hallitusta Kuuhun laskeutumisesta tekee vaikeaa ensinnäkin se, että Kuulla ei ole kaasukehää, joka voisi hidastaa laskeutujaa. Lisähaastetta antaa Kuun vaihteleva maasto. Kuussa on paljon törmäyksissä syntyneitä kraattereita ja irtokiviä, jotka tekevät maastosta epätasaista. Miehittämätön laskeutuja on myös ohjelmoitava laskeutumaan itsenäisesti, koska Kuun etäisyys Maan komentokeskuksiin on liian pitkä reaaliaikaiselle ohjaukselle. Itsenäisessä laskeutumisessa avustavat, Kuun pintaa havaitsevat sensorit voivat myös sokaistua, kun laskeutujan moottorit pöllyttävät kuupölyä.

    Lista kuumissioista englanniksi: https://moon.nasa.gov/exploration/moon-missions/

  • Kuun etelänapa on kiinnostava, koska se on arvioitu parhaaksi paikaksi rakentaa pysyvä kuuasema. Alueella on jatkuvasti tarjolla auringonvaloa energiaksi ja lämmönlähteeksi. Lisäksi napa-alueen kraattereiden varjoisilla pohjilla on havaittu vesijäätä. Vettä tarvitaan sekä ihmisille että rakettipolttoaineen valmistukseen.

  • Cassini oli Nasan luotainhanke, joka tutki Saturnusta ja sen kuita vuosina 2004-2017. Cassinin mukana lensi Saturnuksen Titan-kuun pinnalle laskeutunut eurooppalainen Huygens-luotain. Cassini teki lukuisia löytöjä. Yhtenä tutkimuskohteena olivat Enceladus-kuun vesisuihkut, joiden läpi luotain myös ohjattiin lentämään. Läpilennon aikana otetuista vesinäytteissä havaittiin elämälle tärkeitä molekyylejä. Cassinin löydöt vahvistivat käsitystä, että Enceladuksen sisällä on valtameri.

    Vuonna 2017 Cassini ohjattiin syöksymään ja tuhoutumaan Saturnuksen kaasukehään. Luotainta ei törmäytetty millekään kuista, jotta se ei vahingossa saastuttaisi kuuta Maasta mahdollisesti mukana matkustaneilla mikrobeilla.

Tehtävä: Kuut

Kuu on ainut taivaankappale maapallon lisäksi missä ihminen on käynyt. Kuussa vieraili 12 astronauttia vuosien 1969-1972 välillä Apollo-ohjelman lennoilla. Kuu kiehtoo ihmisiä ja tutkijoita, koska se on lähellä ja sen tutkiminen on siksi helppoa verrattuna muihin aurinkokunnan kohteisiin. Aurinkokunnan planeetoista Venusta ja Merkuriusta lukuun ottamatta myös muilla planeetoilla on kuita. Niitä tunnetaan jo lähes 300 ja uusia löytyy jatkuvasti.

  1. Mene sivulle https://eyes.nasa.gov/apps/solar-system , jossa voit seurata aurinkokunnan planeettojen, kuiden ja muiden kappaleiden ratoja reaaliajassa. Simulaatiossa voit alalaidan liukukytkimestä vaihtaa aikaa ja hiiren rullalla siirtyä lähemmäksi ja kauemmaksi.

    • Etsi simulaatiosta maapallon Kuu. Minkä nimisiä luotaimia kiertää Kuun ympärillä?

    • Vieritä alalaidan palkista, kunnes löydät kohdan Compare size. Vertaile tämän työkalun avulla Kuun kokoa suhteessa aurinkokunnan muihin kappaleisiin.

    • Etsi Saturnus ja sitä kiertävä Enceladus-kuu. Löydätkö Enceladuksen etelänavalta sinisiä raitoja ja vesisuihkuja? Raidat ovat suuria repeämiä jäisessä pinnassa, joista vesi pääsee purkautumaan.

  2. Mene sivulle https://trek.nasa.gov/moon/ . Karttaohjelmassa voit tutkia Kuun alueita ja pinnanmuotoja eri luotainten Kuusta ottamista valokuvista.

    • Voit ohittaa tutoriaalin. Paina oikean alakulman lentokone-kuvaketta ja kirjoita kenttään Apollo 11. Valitse avautuvasta listasta Apollo 11 LM descent stage. Zoomaa hiirellä keltaisen pallon osoittamaan sijaintiin. Löydätkö kuvasta Apollo 11 laskeutujan ja astronauttien jälkiä? Voit etsiä sen jälkeen myös muiden Apollo-miehistöjen jälkiä Kuun pinnalta.

    • Intian Vikram-laskeutuja laskeutui lähemmäs Kuun etelänapaa kuin mikään aiempi onnistunut laskeutuja. Tarkista kuinka pitkä matka laskeutumispaikasta on todellisuudessa Kuun etelänavalle:

      • Valitse vasemman reunan pallokuvakkeesta projektioksi South Pole map. Valitse oikean yläreunan menusta Calculate Distance ja valitse Line. Paina oikean alareunan lentokone-kuvaketta ja kopioi kenttään laskeutumispaikan koordinaatit -69.37, 32.32. Mittaa etäisyys painamalla ja vetämällä hiirellä viiva keltaisena vilkkuvasta laskeutumispaikasta etelänavalle kuvan keskelle. Montako kilometriä sait etäisyydeksi?

Avaruuden uutiset huhtikuu 2023

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Asteroidit ovat suuria kivistä, metalleista ja pölystä koostuvia kappaleita. Ne ovat suurempia kuin meteoroidit ja niiden halkaisija voi olla jopa useita kilometrejä. Suurin Maan lähelle tuleva asteroidi on Toutatis, jonka halkaisija on 5,4 kilometriä. Vaarallisen kokoisia kappaleita tämänhetkisen tietämyksen mukaan ei ole osumassa maahan seuraavan 100 vuoden aikana.

  • Elämänvyöhyke tarkoittaa, että planeetta kiertää tähteään sopivalla etäisyydellä, jotta lämpötila on sopiva nestemäisen veden esiintymiselle. Nestemäisen veden uskotaan olevan elämän elinehto.

  • Tällaisia planeettoja on tosiaan löydetty jo kymmenittäin. Listaa löydetyistä mahdollisesti elinkelpoisista eksoplaneetoista voit katsoa täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_potentially_habitable_exoplanets ja hyvä artikkeli viimeaikaisista eksoplaneettalöydöistä on Ylellä: https://yle.fi/a/74-20012465.

Tehtävä: Asteroidit

Mene sivulle https://eyes.nasa.gov/apps/asteroids/#/asteroids, jossa voit seurata tuntemiemme asteroidien ratoja. Simulaatiossa voit alalaidan liukukytkimestä vaihtaa aikaa ja hiiren rullalla siirtyä lähemmäksi ja kauemmaksi.

  1. Selvitä, missä sijaitsee Aurinkokunnan asteroidivyöhyke. Erotatko sen simulaatiosta?

  2. Missä on Ryugu-asteroidi? Käytä myös hakukonetta ja selvitä, mikä oli Japanilaisen Hayabusa2 avaruusluotaimen tehtävä Ryugulla.

  3. Yksi suurimmista Maan lähelle tulevista asteroideista on Toutatis. Hae Toutasis yläkulman haulla ja selvitä

    • Mikä on asteroidin halkaisija (essential stats)?

    • Kuinka kauan asteroidilla kestää kiertää Auringon ympäri (Orbital path)?

    • Milloin asteroidi on lähimmillään maapalloa ja miten lähellä se käy (Close approach)?

      • AU on mittayksikkö karkeasti Maan ja Auringon etäisyydestä. 1 AU = 149 597 870 700 metriä tai 149,6 miljoonaa kilometriä. Tällöin 0,01 AU = 1 495 978,71 km. Etäisyyttä voi verrata myös Maan ja Kuun väliseen etäisyyteen, joka on 384 400 km.

  4. Etsi simulaatiosta Aurinkokuntamme kääpiöplaneetat Ceres, Eris, Haumea, Makemake ja Pluto. Selvitä, missä kääpiöplaneetat sijaitsevat ja kuinka kauan niillä kestää kiertää Auringon ympäri (orbital path).

  5. Valitse ylälaidasta ”Asteroid Watch” ja selvitä, mitkä asteroidit ovat tällä hetkellä lähimpänä Maata ja minkä kokoisia ne ovat. Missä asteroidit menevät kuukauden päästä?

Avaruuden uutiset kesäkuu 2022

Tämän kertaisissa uutisissa tutustutaan Merenkurkun satelliittiin, James Webbin suorittamiin testeihin Lagrangen pisteessä, sekä Galaksien törmäykseen.

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaa + merkkiä painamalla.

  • Hyperspektrikamera on laite, joka pystyy ottamaan kuvia usealta eri aallonpituudelta. Kuvien avulla voidaan seurata, analysoida ja mallintaa maan, meren ja kasvillisuuden ominaisuuksia sekä havainnoida päästöjä ja epäpuhtauksia.

    Kvarkensatin data tulee vapaasti saatavaksi www.kvarkenspacecenter.org -portaalin kautta.

  • James Webb avaruusteleskooppi on Lagrangen pisteessä 1 500 000 kilometrin päässä maasta. Tässä pisteessä Maan ja Auringon vetovoimat sekä keskipakoisvoima kumoavat toisensa niin, että James Webb pysyy paikallaan suhteessa Maahan ja Aurinkoon.

    James Webbin ensisijainen tehtävä on etsiä maailmankaikkeuden ensimmäisiä galakseja, tutkia galaksien kehitystä, havaita tähtien muodostumista ja etsiä elämän merkkejä eksoplaneettojen kaasukehistä.

    Lisätietoa (englanniksi): https://jwst.nasa.gov/content/science/index.html

  • Hubblen avaruusteleskooppi on avaruustutkimusasema, joka suunniteltiin lähiavaruuden havainnointiin. Se laukaistiin jo vuonna 1990 Maan matalalle kiertoradalle ja sen tarkoituksena oli toimia avaruutta kuvaavana avaruusteleskooppina, joka on poissa Maan ilmakehän vaikutuksesta.

    30 vuoden aikana Hubblen avaruusteleskooppi on ottanut satojatuhansia kuvia ja antanut vastauksia moniin maailmankaikkeuden mysteereihin. Se on määrittänyt maailmankaikkeuden iäksi 13,8 miljardia vuotta ja se on ollut avainasemassa mustan aineen havaitsemisessa. Se on näyttänyt galakseja eri elinkaaren vaiheissa ja auttanut ymmärtämään galaksien syntymistä.

    Tutustu lisää: https://hubblesite.org/mission-and-telescope/the-telescope

Tehtävä: Bongaa satelliitti!

Ihmiskunta on laukaissut avaruuteen lähes 10 000 satelliittia. Näistä noin 6500 kiertää edelleen maapalloa ja noin 3000 on edelleen toiminnassa. Loput kiertävät Maata sammuneina ja ohjauskyvyttöminä aiheuttaen haittaa ja suuria törmäysriskejä. Tämän lisäksi satelliitteja on paljon myös muualla lähiavaruudessa.

Missä nämä satelliitit menevät? Tutkitaan!

  1. Tutki, missä Starlink-satelliitit tällä hetkellä menevät: https://www.heavens-above.com/StarLink.aspx

  2. Tutki taivaan reaaliaikaista satelliitti ja tähtikuvio näkymää: https://www.heavens-above.com/skyview/?lat=0&lng=0&cul=fi#/livesky .

    • Lisätehtävä: selvitä, mikä näiden tällä hetkellä näkyvissä olevien satelliittien tehtävä on.