Avaruuden uutiset

Yhteistyössä mukana

Avaruuden uutiset toukokuu 2024

 

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaan + merkkiä painamalla.

  • Avaruusteleskooppi on avaruuteen viety kaukoputki, jolla tutkitaan kaukaisia kohteita. Esimerkiksi galakseja, tähtiä, erilaisia kaasusumuja tai mustia aukkoja. Avaruusteleskoopeissa voi olla erilaisia kameroita, jotka kuvaavat kohteitaan säteilyn eri aallonpituuksilla. Esimerkiksi infrapuna-, ultravioletti tai röntgensäteilyn aallonpituuksilla. Avaruusteleskooppeja ovat esimerkiksi James Webb, Hubble ja Euclid.

  • Aurinkokunnan muista planeetoista poiketen Uranus pyörii - tai kierii - itsensä ympäri kyljellään suhteessa ratatasoonsa. Muut planeetat pyörivät enemmän pystyssä. Esimerkiksi maapallon pyörimisakselin kallistuskulma on n. 23,5 astetta. Syytä sille miksi Uranus on kääntynyt kyljelleen ei tiedetä varmasti, mutta arvellaan, että jokin suuri kappale on joskus kauan sitten törmäyksessä tönäissyt planeetan kumoon.

  • Valonnopeudella. Sekä radiosignaalit että lasersignaalit kulkevat valonnopeudella, kuten kaikki muukin sähkömagneettinen säteily. Valon nopeus on tyhjiössä noin 300 000 km/s.

 

Tehtävä: Viestejä avaruudessa

Suunnittele oma luotainmissio. Kerro suunnitelmassasi mihin aurinkokunnan kappaleelle luotaimesi lähtisi. Luotaimen kohde voi olla planeetta, Aurinko, jokin kuu tai vaikkapa asteroidi. Selvitä mikä on luotaimesi kohteen ja maapallon etäisyys (km) lyhimmillään.  

1. Kuvitellaan, että luotaimesi on päässyt perille. Se ottaa automaattisesti videokuvaa maisemista ja lähettää videon Maahan uudella lasertekniikalla. Lasersignaali kulkee valonnopeutta 300 000 km/s. Laske kuinka kauan videolla kestää saapua luotaimelta Maahan. (Vinkki: t = s / v, jossa t= aika, s= matka, v= nopeus) 

2. Ohjaat kuumönkijää Maasta käsin. Näet samalla videokuvaa Kuun maisemista mönkijän kamerasta. Kameran kuvassa on kuitenkin viive. Näet mönkijän liikahtavan kuvassa n. 2,56 sekuntia sen jälkeen, kun olet lähettänyt ohjauskäskyn. Signaalien nopeus on 300 000 km/s. Laske näiden tietojen avulla, kuinka kaukana Kuu on Maasta? (Vinkki: s = v * t, jossa t= aika, s= matka, v= nopeus)  

3. Vuonna 1987 Linnunradan naapurigalaksissa havaittiin supernova: https://esahubble.org/images/heic1704b/. Supernova on vanhan, massiivisen tähden voimakas räjähdys. Hubble-avaruusteleskooppi kuvasi räjähdyksen jälkimaininkeja vuosina 1994-2016. Kuvissa näkyy miten räjähdyksen shokkiaalto sai tähteä ympäröineen kaasurenkaan hohtamaan. Tämän supernovan etäisyys Maahan on n. 150 000 valovuotta. Miten kauan aikaa sitten räjähdys todella tapahtui? (Vinkki: Mikä on valovuosi?) 

Avaruuden uutiset maaliskuu 2024

 

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaan + merkkiä painamalla.

  • Venäläinen kosmonautti Oleg Kononenko. Hän on viettänyt avaruudessa yhteensä yli 900 päivää. Hänen viimeisimmän lentonsa on määrä päättyä syyskuussa 2024. Mikäli lento sujuu odotetusti, tulee tuhannen päivän raja menemään rikki. Pisimmän yksittäisen avaruuslennon ennätyksenhaltija taas on venäläinen Valeri Polyakov. Hänen pisin lentonsa kesti 437 päivää.

  • Marsin ja Jupiterin ratojen välisellä alueella Aurinkoa kiertää suuri määrä eri kokoisia kivestä, hiilestä ja metallista koostuvia kappaleita eli asteroideja. Tätä rengasmaista aluetta kutsutaan asteroidivyöhykkeeksi. Asteroidien koko vaihtelee aivan pikkuruisista murusista monta sataa kilometriä läpimitaltaan oleviin järkäleisiin. Vyöhykkeen suurin kappale on nimeltään Ceres (läpimitta n. 950 kilometriä). Se luokitellaan nykyään myös kääpiöplaneetaksi.

  • Yleisnimenä kuu (pienellä alkukirjaimella) on kappale, joka kiertää jotain muuta kappaletta kuin Aurinkoa. Ne voivat kiertää planeettaa, kääpiöplaneettaa tai pienkappaletta, kuten asteroidia. Monet aurinkokunnan kuista voisivat olla planeettoja, jos ne kiertäisivät vain Aurinkoa.

    Aurinkokunnasta tunnetaan tällä hetkellä jo satoja kuita. Eniten niitä on kaasujättiläisillä Saturnuksella ja Jupiterilla. Aurinkokunnan viisi suurinta kuuta ovat Ganymedes (Jupiter), Titan (Saturnus), Kallisto (Jupiter), Io (Jupiter) ja Kuu (Maa). Maapallon kuun nimi on suomeksi Kuu (isolla alkukirjaimella).

 

Tehtävä: Kansainvälinen avaruusasema

Kansainvälinen avaruusasema on ihmisen suurin koskaan rakentama Maata kiertävä satelliitti. ISS on noin 94 m pitkä ja 109 m leveä. Asema majoittaa mukavasti noin seitsemän astronauttia kerrallaan.  

  1. Tutki ISS:n lentorataa reaaliaikaisesti.  

    • Mene osoitteeseen https://heavens-above.com/ISS_3D.aspx . Näet kuvassa avaruusaseman tämänhetkisen sijainnin ja voit tutkia aseman 3D-mallia zoomaamalla ja kääntelemällä kuvaa hiirellä. Nimeä paikkoja ja alueita, joita aseman astronautit voivat nähdä juuri nyt Maahan katsoessaan. Onko asema juuri nyt Maan päivä- vai yöpuolella? 

  2. Avaa seuraavaksi sivu https://eol.jsc.nasa.gov/ESRS/HDEV/ . Tällä sivulla näet reaaliaikaista videokuvaa avaruusaseman maahan päin suunnatusta kamerasta. Klikkaa seuraavaksi isoksi videokuvan alla oleva ESA:n ISS Tracker. Tässä näet vielä avaruusaseman sijainnin, lentoradan, korkeuden ja nopeuden sekä muita tietoja.  

    • Mikä on avaruusaseman korkeus (Altitude) ja nopeus (Speed)? Pohtikaa, miksi avaruusaseman täytyy lentää niin kovaa vauhtia.  

Avaruuden uutiset joulukuu 2023

 

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaan + merkkiä painamalla.

  • Kansainvälisen Artemis-ohjelman tavoitteena on lennättää ihmisiä Kuuhun ja rakentaa pysyvä tukikohta Kuun pinnalle. Gateway-avaruusasema on osa ohjelmaa ja sen tarkoitus on helpottaa lentoja Kuun ja Maan välillä sekä myöhemmin tulevaisuudessa myös Kuun ja Marsin välillä.

  • Tulevaisuuden Mars-tukikohdassa happea kannattaa tuottaa paikan päällä, koska se tulee halvemmaksi kuin tuoda sitä Maasta. Happea tarvitaan paljon sekä ihmisille että rakettipolttoaineen raaka-aineeksi.

  • Soleiini-proteiinia on tuotettu ja syöty vasta maanpinnalla. Lähivuosina Solar Foods -yhtiö toivoo pääsevänsä lähettämään Kansainväliselle avaruusasemalle pienen bioreaktorin, jolla soleiinimikrobien kasvattamista voidaan testata ensimmäistä kertaa avaruudessa.

 

Tehtävä: Mars

  1. Miten Marsin kaasukehä eroaa Maan ilmakehästä?

    • Marsin kaasukehä on hyvin ohut ja kaasunpaine on vain murto-osa Maan ilmakehän paineesta. Marsin kaasukehä koostuu pääosin hiilidioksidista (96%), typestä (1,9%) ja argonista (1,9%). Selvitä kirjoista tai netistä mistä kaasuista Maan ilmakehä koostuu.

  2. Keskustele vieruskaverin kanssa millä eri aisteilla voitte havaita, että ympärillänne on ilmaa.

  3. Nasan Perseverance-mönkijän avulla on saatu ensimmäistä kertaa äänitettyä Marsin äänimaisemaa. Ääni on värähtelyä, joka tarvitsee edetäkseen väliainetta, kuten ilmaa. Koska Maan ja Marsin kaasukehät eroavat koostumukseltaan ja tiheydeltään, myös äänet kuulostavat planeetoilla erilaisilta. Miltä Marsissa kuulostaa? Tutkitaan!

    Mene Nasan Perseverance-mönkijän sivuille: https://mars.nasa.gov/mars2020/participate/sounds/

    • a) Valitse sivun keskeltä kohdasta Sounds of Mars kolmesta vaihtoehdosta ensin Earth. Tässä voit kuunnella ja vertailla miltä Maassa tutut äänet kuulostaisivat Marsissa.

    • b) Valitse seuraavaksi kolmesta vaihtoehdosta Mars. Kuuntele Perseverance-mönkijän aitoja äänitteitä Marsista. Äänityksiä on tehty esim. tuulesta (Wind on Mars) ja helikopteri Ingenuityn lennosta (Helicopter flying on Mars).

    • c) Lopuksi valitse vaihtoehdoista vielä You on Mars. Voit äänittää omaa ääntäsi (enintään 10 sekuntia) ja kuunnella miltä äänesi kuulostaisi Marsin kaasukehässä. Miten äänesi muuttuu?

Avaruuden uutiset marraskuu 2023

 

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaan + merkkiä painamalla.

  • Hallitusta Kuuhun laskeutumisesta tekee vaikeaa ensinnäkin se, että Kuulla ei ole kaasukehää, joka voisi hidastaa laskeutujaa. Lisähaastetta antaa Kuun vaihteleva maasto. Kuussa on paljon törmäyksissä syntyneitä kraattereita ja irtokiviä, jotka tekevät maastosta epätasaista. Miehittämätön laskeutuja on myös ohjelmoitava laskeutumaan itsenäisesti, koska Kuun etäisyys Maan komentokeskuksiin on liian pitkä reaaliaikaiselle ohjaukselle. Itsenäisessä laskeutumisessa avustavat, Kuun pintaa havaitsevat sensorit voivat myös sokaistua, kun laskeutujan moottorit pöllyttävät kuupölyä.

    Lista kuumissioista englanniksi: https://moon.nasa.gov/exploration/moon-missions/

  • Kuun etelänapa on kiinnostava, koska se on arvioitu parhaaksi paikaksi rakentaa pysyvä kuuasema. Alueella on jatkuvasti tarjolla auringonvaloa energiaksi ja lämmönlähteeksi. Lisäksi napa-alueen kraattereiden varjoisilla pohjilla on havaittu vesijäätä. Vettä tarvitaan sekä ihmisille että rakettipolttoaineen valmistukseen.

  • Cassini oli Nasan luotainhanke, joka tutki Saturnusta ja sen kuita vuosina 2004-2017. Cassinin mukana lensi Saturnuksen Titan-kuun pinnalle laskeutunut eurooppalainen Huygens-luotain. Cassini teki lukuisia löytöjä. Yhtenä tutkimuskohteena olivat Enceladus-kuun vesisuihkut, joiden läpi luotain myös ohjattiin lentämään. Läpilennon aikana otetuista vesinäytteissä havaittiin elämälle tärkeitä molekyylejä. Cassinin löydöt vahvistivat käsitystä, että Enceladuksen sisällä on valtameri.

    Vuonna 2017 Cassini ohjattiin syöksymään ja tuhoutumaan Saturnuksen kaasukehään. Luotainta ei törmäytetty millekään kuista, jotta se ei vahingossa saastuttaisi kuuta Maasta mahdollisesti mukana matkustaneilla mikrobeilla.

 

Tehtävä: Kuut

Kuu on ainut taivaankappale maapallon lisäksi missä ihminen on käynyt. Kuussa vieraili 12 astronauttia vuosien 1969-1972 välillä Apollo-ohjelman lennoilla. Kuu kiehtoo ihmisiä ja tutkijoita, koska se on lähellä ja sen tutkiminen on siksi helppoa verrattuna muihin aurinkokunnan kohteisiin. Aurinkokunnan planeetoista Venusta ja Merkuriusta lukuun ottamatta myös muilla planeetoilla on kuita. Niitä tunnetaan jo lähes 300 ja uusia löytyy jatkuvasti.

  1. Mene sivulle https://eyes.nasa.gov/apps/solar-system , jossa voit seurata aurinkokunnan planeettojen, kuiden ja muiden kappaleiden ratoja reaaliajassa. Simulaatiossa voit alalaidan liukukytkimestä vaihtaa aikaa ja hiiren rullalla siirtyä lähemmäksi ja kauemmaksi.

    • Etsi simulaatiosta maapallon Kuu. Minkä nimisiä luotaimia kiertää Kuun ympärillä?

    • Vieritä alalaidan palkista, kunnes löydät kohdan Compare size. Vertaile tämän työkalun avulla Kuun kokoa suhteessa aurinkokunnan muihin kappaleisiin.

    • Etsi Saturnus ja sitä kiertävä Enceladus-kuu. Löydätkö Enceladuksen etelänavalta sinisiä raitoja ja vesisuihkuja? Raidat ovat suuria repeämiä jäisessä pinnassa, joista vesi pääsee purkautumaan.

  2. Mene sivulle https://trek.nasa.gov/moon/ . Karttaohjelmassa voit tutkia Kuun alueita ja pinnanmuotoja eri luotainten Kuusta ottamista valokuvista.

    • Voit ohittaa tutoriaalin. Paina oikean alakulman lentokone-kuvaketta ja kirjoita kenttään Apollo 11. Valitse avautuvasta listasta Apollo 11 LM descent stage. Zoomaa hiirellä keltaisen pallon osoittamaan sijaintiin. Löydätkö kuvasta Apollo 11 laskeutujan ja astronauttien jälkiä? Voit etsiä sen jälkeen myös muiden Apollo-miehistöjen jälkiä Kuun pinnalta.

    • Intian Vikram-laskeutuja laskeutui lähemmäs Kuun etelänapaa kuin mikään aiempi onnistunut laskeutuja. Tarkista kuinka pitkä matka laskeutumispaikasta on todellisuudessa Kuun etelänavalle:

      • Valitse vasemman reunan pallokuvakkeesta projektioksi South Pole map. Valitse oikean yläreunan menusta Calculate Distance ja valitse Line. Paina oikean alareunan lentokone-kuvaketta ja kopioi kenttään laskeutumispaikan koordinaatit -69.37, 32.32. Mittaa etäisyys painamalla ja vetämällä hiirellä viiva keltaisena vilkkuvasta laskeutumispaikasta etelänavalle kuvan keskelle. Montako kilometriä sait etäisyydeksi?

Avaruuden uutiset huhtikuu 2023

 

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaan + merkkiä painamalla.

  • Asteroidit ovat suuria kivistä, metalleista ja pölystä koostuvia kappaleita. Ne ovat suurempia kuin meteoroidit ja niiden halkaisija voi olla jopa useita kilometrejä. Suurin Maan lähelle tuleva asteroidi on Toutatis, jonka halkaisija on 5,4 kilometriä. Vaarallisen kokoisia kappaleita tämänhetkisen tietämyksen mukaan ei ole osumassa maahan seuraavan 100 vuoden aikana.

  • Elämänvyöhyke tarkoittaa, että planeetta kiertää tähteään sopivalla etäisyydellä, jotta lämpötila on sopiva nestemäisen veden esiintymiselle. Nestemäisen veden uskotaan olevan elämän elinehto.

  • Tällaisia planeettoja on tosiaan löydetty jo kymmenittäin. Listaa löydetyistä mahdollisesti elinkelpoisista eksoplaneetoista voit katsoa täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_potentially_habitable_exoplanets ja hyvä artikkeli viimeaikaisista eksoplaneettalöydöistä on Ylellä: https://yle.fi/a/74-20012465.

 

Tehtävä: Asteroidit

Mene sivulle https://eyes.nasa.gov/apps/asteroids/#/asteroids, jossa voit seurata tuntemiemme asteroidien ratoja. Simulaatiossa voit alalaidan liukukytkimestä vaihtaa aikaa ja hiiren rullalla siirtyä lähemmäksi ja kauemmaksi.

  1. Selvitä, missä sijaitsee Aurinkokunnan asteroidivyöhyke. Erotatko sen simulaatiosta?

  2. Missä on Ryugu-asteroidi? Käytä myös hakukonetta ja selvitä, mikä oli Japanilaisen Hayabusa2 avaruusluotaimen tehtävä Ryugulla.

  3. Yksi suurimmista Maan lähelle tulevista asteroideista on Toutatis. Hae Toutasis yläkulman haulla ja selvitä

    • Mikä on asteroidin halkaisija (essential stats)?

    • Kuinka kauan asteroidilla kestää kiertää Auringon ympäri (Orbital path)?

    • Milloin asteroidi on lähimmillään maapalloa ja miten lähellä se käy (Close approach)?

      • AU on mittayksikkö karkeasti Maan ja Auringon etäisyydestä. 1 AU = 149 597 870 700 metriä tai 149,6 miljoonaa kilometriä. Tällöin 0,01 AU = 1 495 978,71 km. Etäisyyttä voi verrata myös Maan ja Kuun väliseen etäisyyteen, joka on 384 400 km.

  4. Etsi simulaatiosta Aurinkokuntamme kääpiöplaneetat Ceres, Eris, Haumea, Makemake ja Pluto. Selvitä, missä kääpiöplaneetat sijaitsevat ja kuinka kauan niillä kestää kiertää Auringon ympäri (orbital path).

  5. Valitse ylälaidasta ”Asteroid Watch” ja selvitä, mitkä asteroidit ovat tällä hetkellä lähimpänä Maata ja minkä kokoisia ne ovat. Missä asteroidit menevät kuukauden päästä?

Avaruuden uutiset kesäkuu 2022

Tämän kertaisissa uutisissa tutustutaan Merenkurkun satelliittiin, James Webbin suorittamiin testeihin Lagrangen pisteessä, sekä Galaksien törmäykseen.

 

  • Saat vastauksen kysymykseen näkyville kysymyksen vierellä olevaan + merkkiä painamalla.

  • Hyperspektrikamera on laite, joka pystyy ottamaan kuvia usealta eri aallonpituudelta. Kuvien avulla voidaan seurata, analysoida ja mallintaa maan, meren ja kasvillisuuden ominaisuuksia sekä havainnoida päästöjä ja epäpuhtauksia.

    Kvarkensatin data tulee vapaasti saatavaksi www.kvarkenspacecenter.org -portaalin kautta.

  • James Webb avaruusteleskooppi on Lagrangen pisteessä 1 500 000 kilometrin päässä maasta. Tässä pisteessä Maan ja Auringon vetovoimat sekä keskipakoisvoima kumoavat toisensa niin, että James Webb pysyy paikallaan suhteessa Maahan ja Aurinkoon.

    James Webbin ensisijainen tehtävä on etsiä maailmankaikkeuden ensimmäisiä galakseja, tutkia galaksien kehitystä, havaita tähtien muodostumista ja etsiä elämän merkkejä eksoplaneettojen kaasukehistä.

    Lisätietoa (englanniksi): https://jwst.nasa.gov/content/science/index.html

  • Hubblen avaruusteleskooppi on avaruustutkimusasema, joka suunniteltiin lähiavaruuden havainnointiin. Se laukaistiin jo vuonna 1990 Maan matalalle kiertoradalle ja sen tarkoituksena oli toimia avaruutta kuvaavana avaruusteleskooppina, joka on poissa Maan ilmakehän vaikutuksesta.

    30 vuoden aikana Hubblen avaruusteleskooppi on ottanut satojatuhansia kuvia ja antanut vastauksia moniin maailmankaikkeuden mysteereihin. Se on määrittänyt maailmankaikkeuden iäksi 13,8 miljardia vuotta ja se on ollut avainasemassa mustan aineen havaitsemisessa. Se on näyttänyt galakseja eri elinkaaren vaiheissa ja auttanut ymmärtämään galaksien syntymistä.

    Tutustu lisää: https://hubblesite.org/mission-and-telescope/the-telescope

 

Tehtävä: Bongaa satelliitti!

Ihmiskunta on laukaissut avaruuteen lähes 10 000 satelliittia. Näistä noin 6500 kiertää edelleen maapalloa ja noin 3000 on edelleen toiminnassa. Loput kiertävät Maata sammuneina ja ohjauskyvyttöminä aiheuttaen haittaa ja suuria törmäysriskejä. Tämän lisäksi satelliitteja on paljon myös muualla lähiavaruudessa.

Missä nämä satelliitit menevät? Tutkitaan!

  1. Tutki, missä Starlink-satelliitit tällä hetkellä menevät: https://www.heavens-above.com/StarLink.aspx

  2. Tutki taivaan reaaliaikaista satelliitti ja tähtikuvio näkymää: https://www.heavens-above.com/skyview/?lat=0&lng=0&cul=fi#/livesky .

    • Lisätehtävä: selvitä, mikä näiden tällä hetkellä näkyvissä olevien satelliittien tehtävä on.